Katedraali

Ihminen on katedraali. Sanottiin näin. Jokainen ihminen on. Ihmisen ja Kerstininkin keho, Pyhän Hengen katedraali.

Katedraali Cover

Perheen tyttärellä Kerstinillä on ollut tuskallinen geneettinen sairaus, johon hän lopulta kuolee vain 37-vuotiaana. Kerstinin kuolema ja hautajaiset johdattavat perheenjäsenet perimmäisten kysymysten äärelle. Mikä on ihmisen tehtävä ja osa maailmassa ja elämässä? Mitä ihminen tekee ja mitä hänen pitäisi tai hän saisi tehdä elämässään?

Kerronnan näkökulma on Tean, joka ei ole tavannut perhettään pitkään aikaan. Hän ei halua poistua asunnostaan ja on kerännyt sen täyteen kaikkea mahdollista löytämäänsä tavaraa. Perheen tarina paljastuu vähä vähältä: ihmistenväliset suhteet, ajatukset, pelot, toiveet, pettymykset, surut ja tunteet. Kirjan alussa Tea puuskahtaa, että maailma hylkii ihmisiä. Hänen mielestään emme ole täällä toivottuja, kukaan ei halua panostamme tai rakkauttamme. Uutisten ja historian mukaan olemme vain pahantekijöitä, saastuttajia. Vallitsevina tunnelmina elämässä ovat syyllisyys, suru ja kauna.

Satu Taskinen kirjoittaa briljantin traagisesti ja hauskasti. Lukija ei voi olla nauramatta ja itkemättä yhtä aikaa. Miettimättä mihin kaikkeen turhaan me takerrumme ja kutsumme sitä katedraaliksi. / TEOS

Katedraali-romaanista kirjoitettua:

Pakkokeräilijän tarinasta tuli mahtava romaani. Satu Taskisen toisen romaanin kysymykset ovat suuria: mitä tehdä, miten elää hyvä elämä. Katedraali vastaa kysymykseen koko painollaan. (–) Katedraalin intensiivinen ilmaisu tuo ilman muuta mieleen kirjailijan palkitun esikoisromaanin Täydellinen paisti (2011). (–) Romaani on erinomaisesti rakennettu yksinpuhelu, joka harhailee globaalista katastrofista aina perheen sisäisiin traumoihin. Ja kuten arvata saattaa: ei löydy yhtä syytä ihmismielen lamalle.
MERVI KANTOKORPI, HELSINGIN SANOMAT

Eheä kokonaisrakenne, kaunis kieli ja merkitykselliseksi kasvava symbolitaso nostivat Satu Taskisen Katedraalin yksimielisesti myös historian ensimmäisen Toisinkoinen-palkinnon voittajaksi.
MATIAS KORISEVA, KÄKRIÄINEN

Satu Taskisen toinen romaani Katedraali sopii täydellisesti sateisiin syyspäiviin, jolloin on aika pysähtyä ja lukea ajatuksella. (–) Taskinen nostaa taitavasti Katedraalin teemaksi ihmisen tarpeen hallita ja vaikeuden hyväksyä. (–) kirjan päätyttyä olo tuntuu aiempaa kevyemmältä ja mieli hieman avarammalta. Terapia on ilmeisesti toiminut.
KAISA JÄRVELÄ, AAMULEHTI

Taskisen esikoisteos Täydellinen paisti voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2011. Toinen romaani Katedraali ei kalpene esikoisteokselle. (–) Taskinen onnistuu kirjoittamaan tekstiä, joka on koskettavan haikeaa ja humoristista samanaikaisesti.
NOORA LEHTIMÄKI, TURUN SANOMAT

Onko minun pakko lukea tämä kirja, kysyn, ja paiskaan sen yöpöydälle. Vain tarttuakseni hetken kuluttua kirjaan uudelleen. Satu Taskisen Katedraali on raivostuttava, koukuttava ja hämmentävä kertomus yhden perheen tragediasta. (–) palkitulle esikoiselle hieno jatkumo. Se on kirja, jonka pelkistetyimmänkin kirjahyllyn omistaja haluaa säilyttää kätensä ulottuvilla, jotta siihen voi aika ajoin palata uudelleen.
KIRSTI VUORELA, LÄNSI-SAVO

Hitaasti, nauttien lukevalle Katedraali on omiaan.
KAISA NEIMALA, SUOMEN KUVALEHTI

Taskinen maalaa taidokkaasti kuvaa kitkeristä perhesuhteista ja valtapeleistä, joita sisarukset pelaavat.
MARTTA KAUKONEN, ILONA

Sisäistä monologia peilaava tajunnanvirtatekniikka sekä keskittyminen mieleen ja tunteisiin tekevät Katedraalista modernin proosan loisteliaan perillisen.
HEIDI HEINONEN, KALEVA

Blogaajan valinta. Taskinen on nero luomaan neuroottisia kertojia, ja hänen ajatuksenjuoksunsa häikäisee.
KAROLIINA TIMONEN, ANNA

Satu Taskinen on mainio! Hän tekee sanoille ja lauseille mitä huvittaa, viskaa tiukat säännöt avoimesta ikkunasta (–.) Hän laittaa värejä sekoitusastiaan, ravistaa napakasti, kaataa seoksen hymyillen kankaalle, ja kas – lopputulos on erikoinen, erilainen ja raikas, mutta kaikin tavoin toimiva teos. (–) Taskinen tietää mitä tekee. Hän on rohkea ja ennakkoluuloton, mutta ennen kaikkea huikean taitava kirjailija, joka pitää langat täysin hallitusti käsissään ensimmäiseltä sivulta viimeiselle. (–) Huikeaa on se, miten yhden vuorokauden ja yhden ihmisen pään sisällä tapahtuvasta harhailevasta monologista piirtyy kuva perheestä ja sen jäsenten välisistä suhteista, jännitteistä ja rooleista. Taskinen sukeltaa syvälle henkisesti horjahtaneen ihmisen mieleen, ja tekee sen erinomaisesti.
P. S. RAKASTAN KIRJOJA -BLOGI

Katedraali on monenlaisten ihmiselämässä turhien pyrintöjen symboli, ja minulle Katedraali on osoitus siitä, että kaikkea oikeasti ei ole vielä keksitty: kieli ja kirjallisuus pyrkivät uuteen. Taskinen näyttää suuntaa.
ILSELÄ -BLOGI

Harvoin saa lukea näin koskettavaa ja rehellistä kuvausta itsetuhoisesta ihmisestä, (–). Ahdistuksen takana on lämmin sanoma jokaisen ihmisen tärkeydestä (–).
MARJAANA ROPPONEN, HÄMEEN SANOMAT

Mellan raderna finns en civilisationskritisk varning för vart den rika världens slöseri kann leda oss. Samtidigt påminner Satu Taskinens roman om att den mest besvärliga och i sina egna ögon misslyckade individ har ett människovärde. Det gäller att ta hand om varandra medan tid är.
MARIANNE BARGUM, HUVUDSTADSBLADET